Record Store Day, eli tuttavallisemmin RSD, on mielestäni yksi vuoden parhaista tapahtumista. RSD:n nykyinen muoto jakaa kuitenkin hieman mielipiteitä, ja ehdin jo itsekin miettiä että onko koko hommassa mitään järkeä.

Wikipedia kuvaa tapahtumaa näin: 

"Record Store Day on itsenäisten levykauppojen ja keräilijöiden välinen tapahtuma, joka toistuu vuosittain huhtikuussa ympäri maailmaa. Ensimmäinen Record Store Day järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 2007. Yhtyeet ja artistit julkaisevat erikoispainoksia tätä päivää varten."

En muista koska tulin asiasta tietoiseksi, mutta siitä lähtien olen asiasta jaksanut innostua vuodesta toiseen. Kyseisenä päivänä levykauppoihin ilmestyy rajoitettua määriä RSD-spesiaaleja, eli uudellenjulkaisuita tai aivan uusia juttuja joita ei voi tilata tai varata ennakkoon. Levyjä ilmestyy satunnaisia määriä satunnaisiin liikkeisiin, ja on aikalailla tuurista kiinni saatko juuri ne julkaisut mitä olet hakemassa. Homman helpottamiseksi julkaisuista julkaistaan lista etukäteen, samalla tiedotaan mitkä kaikki liikkeet hommassa ovat mukana. 

Aivan kaikki liikeet eivät listalla olleet mukana, koska esim. Keravan Levyikkunastakin julkaisuita löytyi. En tiedä kuinka homma toimii, joten en lähde kritisoimaan sitä miksei lista ollut täydellinen. Helsingin osalta Facebookissa pyöri kuva kartasta jossa oli mukana olevia liikkeitä. Tarkoituksena oli että olisin lähtenyt Helsinkiin kierrokselle, mutta valitettavasti päädyin viikonlopuksi Ouluun. Hätä ei kuitenkaan ollut suuri koska Oulustakin löytyy Levykauppa Äx. Ovet aukesivat 11:00, ja tuota ennen liikkeen edessä oli parinkymmenen ihmisen jono. Jonossa tuli hetki höpöteltyä niitä näitä, ja ovien auetessa sisäänmeno sujui uskomattoman rauhallisesti. Heitin jopa jonkin vitsin että mahtaako meno olla samanlaista kuin jenkkien Black Friday-videoilla. No onneksi ei ollut. Liikkeen sisällä oli useampi laatikko eri paikoissa, näihin oli selkeästi merkitty "RSD 2019". Jokaisella laatikolla oli jo joku selaamassa siinä vaiheessa kun pääsin sisään, onneksi ihmiset hakevat erilaisia asioita, ja onnistuinkin saamaan melkein kaikki julkaisut joita liikkeestä menin hakemaan. Muut asiakkaat olivat kohteliaita ja toisille tehtiin tilaa. Aivan kaikkia ei edes ollut saatavilla, ja osaa taisi olla vain yksi kappale joka ehti jo mennä ennen kuin ehdin sitä näkemään. Onneksi täydennyksiä sain Keravan Levyikkunasta sekä Levykauppa Äxän nettikaupasta. Aina RSD:n päätyttyä ylijääneet levyt listataan nettikauppaan tilattavaksi, ja sieltä voi koittaa kaivella sellaisia mitä jäi puuttumaan.

Koko homman ideana on saada ihmiset liikkeelle ja asioimaan levykaupoissa. Itse tykkään selata listoja tulevista julkaisuista, ja samalla miettiä onko kaikki edes mahdollista saada. Myös kaupoissa pyörimisessä on oma viehätyksensä. Ainoa asia joka hommassa hiertää on hinnoitelu. Jos 7"-singlen hinta on 15-25€, ei kaikki ole kunnossa. Yhden kiekon kohdalla tuon voin hyväksyä, mutta monia ei-niin-pakko-saada-julkaisuja jäi ostamatta korkean hinnan vuoksi. Sama koskee 12" soundtrackeja, vajaa 40€ on liian suuri hinta vaikka kysessä olisikin rajoitettu kahden levyn painos. Toivottavasti jatkossa hintoja saataisiin kohdalleen, ja samalla rahalla saisin levyhyllyyn enemmän kuunneltavaa.

Lisää aiheesta löytyy mm. Rosvot.fi-blogista. Kyseessä vanhempi kirjoitus, mutta silti ajankohtainen.

Seuraavaksi käydään läpi levyjä mitä tällä kertaa tarttui mukaan.

Motörhead ‎- Overkill / Bomber

Motörhead on ollut itselleni tuttu yhtye aina, ainakin niin kauan kuin muistan. Suuri fani en ole koskaan ollut, mutta hyllystä löytyy useampikin levy, ihollani on myös pieni Lemmy tatuoituna ufon valokeilaan. Hänhän ei siis kuollut, vaan hänet vietiin. Oli miten oli, RSD-julkaisuista löytyi tuplasinkku kappaleista Overkill & Bomber. Paketti kiinnosti heti alkuun, koska siinä oli tosiaan mukana kaksi 7" levyä. Vasta avattuani kannet tajusin kuinka hieno juttu olikaan kyseessä. Pienessä paketissa on gatefold-kannet sekä kaksi kuvaversiota sinkuista, kakkospuolilla kappaleet Too Late, Too Late & Over The Top. Tämä kelpaisi hyvin vaikka lahjaksi jollekin joka yhtyettä arvostaa, n. 20€ hinta ei tuntunut kovin pahalta koska paketointi on kuitenkin suht tyylikäs.

Stam1na - Kadonneet Kolme Sanaa

Kyseinen Stam1na tuli tiskillä vastaan juuri ennen maksua. En ole koskaan yhtyeestä juuri perustanut, mutta muistan että tämä sinkku minulta joskus löytyi CD-muodossa, mihin lie joutunut. Hintalapppu taisi olla 12,99€, ja päätin ottaa yhtyeen testiin, josko mielipide olisi vuosien aikana muuttunut. No olihan se, biisi oli tuttuakin tutumpi. Tosin olin sen jotenkin unohtanut tässä vuosien aikana. B-puolen "Pyhä Yksinkertaisuus"-kappaleesta ei jäänyt mitään mieleen, mutta kuunnellaan lisää niin eiköhän se siitä. Kyseessä oli Levykauppa Äx:n oma "ÄXCLUSIVE" julkaisu joka on rajoitettu 500kpl painokseen.

The Doors ‎- London Fog

Doors on yksi niistä yhtyeistä joiden olemassaolosta olen ollut tietoinen pitkään, mutta sitä ei ole tullut juurikaan kuunneltua. Jokin tovi sitten löysin paikallisen Kenkäkingi-nimisen liikkeen hyllystä Val Kilmerin tähdittämän The Doors-elokuvan ja sekosin täysin, tai ainakin olisi halunnut seota. Jossain kohtaa esitettiin kohtaus keikalta, Jim oli niin skutseissa kuin vain voi olla, lavan edessä paloi iso kokko ja jengi tanssi alasti samalla kun yhtye soitti. Tästä tuli automaattisesti fiilis että haluaisin olla todella sekaisin ja soittaa kitaraa jossain vastaavassa tilanteessa. Loppujen lopuksi tyydyin kuitenkin siihen että ostin vain muutaman yhtyeen vinyylin sekä pari keikkatallennetta. RSD-julkaisuiden listalla tämä teos ei osunut edes silmiini, mutta kaupassa sen huomattuani päätin sen ottaa mukaan. Kyseessä on ensimmäinen tiedossa oleva live-tallenne yhtyeen keikoilta, esitetty vuonna 1966. Julkaisua on rajoitettu 11,000 kappaleeseen ja kaikki levyt on numeroitu. Omasta mielestäni tämä oli hyvä juttu, mutta joku ehti jo kritisoida asiaa koska kyseinen tallenne on aiemmin julkaistu vinyylillä myös jonkin Deluxen-boxin ohessa, kyseessä ei siis ole aivan uusi juttu vaan vanhan kierrätystä.

Dio ‎- The Last In Line

Diosta ei varmaan tarvitse erikseen kertoa. Mikäli tarvitsee, teen sen mielelläni. Yhtyeen ehdin nähdä kerran elämäni aikana, Miljoonarockissa vuonna 2006. Ronnie James Dion käden muotoisen levyn hinta oli 21,99€ mikä hieman hirvitti. Tosin olen sitä mieltä että et ole koskaan oikeasti kuunnellut Dioa, mikäli et ole kuunnellut sitä Ronnien käden muotoiselta vinyyliltä. Levyltä löytyy kaksi biisiä, The Last In Line & Push, molemmat kappaleet ovat live-vetoja vuosituhannen alusta. Oma levyni oli hieman mutkalla, joku muukin sanoi Facebookissa samaa ja levy on ikään kuin kuppi. Soi kuitenkin suht hyvin, neula vain vispaa ylösalas ja varmasti nopeus heittelee jonkin verran. Hieno keräilytuote, katsotaan vielä saisinko vaihdettua levyn suorempaan versioon.

Transformers: The Album

Joku tarkkasilmäinen ehkä näkikin jo kuvasta miksi olen kyseisen levyn hankkinut. Jostain hämmentävästä syystä HIM-yhtyeen Venus Doom-albumia ei koskaan julkaistu virallisesti vinyylillä, ja tästä syystä muutama henkilö on jopa teettänyt vinyylit itselleen jonkin ulkopuolisen palvelun kautta. Kappale "Passion´s Killing Floor" julkaistiin aikoinaan Transformers-elokuvan soundtrackilla ennen varsinaista albumi-julkaisua. Tämä on käsittääkseni ainoa keino kuunnella kappaletta virallisesti vinyylimuodossa, ellen nyt unohda jotain 7" sinkun b-puolta tms. Monille pieni juttu, mutta keräilijälle iso! Tällä levyllä oli hinta kohdallaan, jotain 25-30€ paikkeilla, värinä pinkki ja painos rajoitettu 1,500 kappaleeseen, plussaa mukana olevasta Linkin Parkista.

Gorillaz : The Fall

Gorillaz lähti mukaan ihan heräteostoksena. Hintaa levyllä oli vain 19€ joten nappasin sen mukaan koska hinta oli edullinen. Yhtye on tuttu jostain nuoruudestani, muistan muinaisen BandX-ohjelman ja siellä pyörineet Gorillazin videot. Itse musiikki ei sano itselleni mitään, ja itseasiassa kuuntelen levyä ensimmäistä kertaa samalla kun kirjoitan tätä juttua. Kävi muuten sama kämmi jälleen, eka biisi tuntui suht menevältä, kakkos biisin vokaalien alkaessa tajusin että levarin kierrosnopeus oli Dion jäljiltä liian nopea, otetaan uudestaan mutta hitaammin. Alku kuulostaa ainakin lupaavalta, voi olla että levy lunastaa paikkansa hyllystäni. Tälläisellä hinnoittelulla kokeiluita tulisi harrastettua enemmänkin.

Lordi ‎- The Arockalypse

LORDI! Yhtyeestä kirjoittelin useamman juttun aiemmin, ja fiilis oli suht hyvä kun kuulin että tälläinenkin on tulossa. Satunnaisesti joidenkin julkaisuiden kohdalla käy niin, että vinyyliä on painettu joskus aikoinaan määrä X, eikä lisää tehty koskaan. Usein tämä tarkoittaa sitä että alkuperäisen hinta on korkealla ja se jää ostamatta. Tämän albumin original hinta taitaa olla jossain 70€ hujakoilla joten tästä maksettu päälle 30€ ei tuntunut lainkaan pahalta. Kyseessä on 300kpl rajoitettu ÄXCLUSIVE-versio. Liikkeessä ihmettelin että mikä homma kun levyssä ei ole muoveja ollenkaan vaikka kyseessä on uusi lätty, himassa vasta noteerasin että keskellä kanttahan oli itse Mr Lordin nimmari! Tästä taisi olla maininta tilausvaiheessa mutta eihän sitä kaikkea voi aina muistaa. Hieno juttu että Levykauppa Äx on alkanut tekemään uusintapainoksia vanhoista levyistä.

Serj Tankian ‎- Harakiri

Serj Tankian on System Of A Down-nimisen yhtyeen solisti. Herra lähti aikoinaan sooloilemaan ja julkaisi "Elect The Dead"-nimisen albumin. Tuota tuli kuunneltua todella paljon kun lähdin inttiin. Erityisesti kappale "Empty Walls" tuli tutuksi koska se kertoi mielestäni Vekaranjärven muureista tai jotain vastaavaa. Jostain syystä tuo jäi kuitenkin ainoaksi biisiksi jonka muistan, ja olen jotenkin missanut täysin myöhemmät teokset. Tämän levyn bongasin etukäteen jo RSD-listoilta, mutta kaupassa sitä en nähnyt. Onneksi levyjä oli vielä netin kautta  saatavilla seuraavana päivänä. Ensimmäinen kerta vinyylillä, rajoitettu 2.000 kappeleen keltainen vinyyli. Hieno julkaisu!

Twin Peaks: Season Two Music And More

Tämä oli ehdottomasti yksi tämän vuoden pakollisista hankittavista RSD-julkaisuista. Twin Peaks on ollut aina lähellä sydäntäni, ja soundtrackejä löytyy hyllystä useampikin. Kakkoskauden äänet olivat kuitenkin jääneet jostain syystä aiemmin julkaisematta tässä muodossa, ja se teki tästä itselleni erityisen julkaisun. Hinta oli aika suolainen 39€, mutta levyjä oli kuitenkin kaksi, ja mukana tuli myös insertti jossa pari kuvaa, sekä vihko jossa kuvia itse sarjasta. Loistava julkaisu, ainoastaan päälikannen halvanoloinen suunnittelu hieman harmittaa.

The Crow (Original Motion Picture Soundtrack)

Tämän bongasin myös etukäteen listalta. Tyylikkään näköinen julkaisu jossa kaksi eri väristä levyä, mustan levyn toisella puolella etsattu logo kannen kuvasta. Harmi etten tajunnut tähän ottaa kuvaa, lisätään se mahdollisesti myöhemmin. The Crow on elokuvana omaa luokkaansa, en edes tiedä monesti sen olen nähnyt, mutta aina se tuntuu toimivan. Soundtrack oli jonkinlianen pettymys koska en ilmeisesti muistanut mitä leffassa soitetaan. Annan tälle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja kuuntelen sen ajan kanssa uudelleen. Tuplalevyllä oli hintaa myös vajaa 40€, mutta äsken kun tarkistin niin arvo tuntuu olevan nyt jo nousussa. Painos rahoitettu 8,000 kappaleeseen.

Juha Tapio ‎- Pieniä Taikoja

Eräs tuttavani tuttava kyseli jo että mitä helvettiä tämä levy tekee tuon muun tavaran seassa, en tiennyt oikein että mitä vastaisi. Juha Tapiosta olen digannut aina, Lapislatsulia on ehkä yksi parhaista albumeista kautta aikojen, ihan oikeasti. Edellinen levy tuli vuonna 2018 enkä ole sitä sattuneista syistä ehtinyt paljoa kuunnella, ihmettelin hieman kun tuli tieto että Juha Tapio julkaisee uuden albumin jo 2019. Noh, kuuntelen tämän myöhemmin  ja katsotaan mitä sieltä löytyy. Julkaisu on Äxclusive, kultainen levy & painos rajoitettu 300 kappaleeseen.

Breaking Bad (Soundtrack)

Viimeisenä esitellään mielestäni paras kokonaisuus. Breaking Bad on tullut katsottua läpi jo kahdesti, ja päätin tämänkin hankkia kun kuulin sen olemassaolosta. Levyä en ole ehtinyt vielä kuunnella mutta pelkästään Mick Harvey:n kappale  "Out Of Time Man" tekee tästä loistavan levyn! Levyt ovat "väriltään" kristallinen kirkkaita (heh heh) ja mukana tuli vihkonen, postikortti sekä aiheeseen liittyviä tarroja joita ei voi kuitenkaan koskaan liimata mihinkään. Luonnollisesti ne täytyy säilyttää kansien sisällä. Rajoitettu 3,500 kappaleeseen.