Mitkä v***n nauhuliinit?
En vihaa mitään niin paljon kuin lyhenteitä tai typeriä lempinimiä asioille joista voisi käyttää aivan tavallisia sanoja. Tai no, ehkä liikennesääntöjä noudattamatta jättäneet Spandex-henkilöt menevät vielä tämä yli, mutta se onkin sitten toinen tarina.
Provosoivasta ja ehkä hieman liian raffista otsikosta voi saada helposti väärän kuvan, tällä kertaa oli tarkoitus jakaa pelkkiä kehuja, eikä olla juuri ollenkaan negatiivinen. Levykauppa Äx tuntuu jakavan kovasti mielipiteitä. Jotkut diggaa, ja jotkut eivät suostu asioimaan laisinkaan. Itse asioin, ja mielelläni hankin heiltä tuotteita mitä ei muualta saa. Aiemmin oli puhetta ns. yksittäisestä oikeudesta myydä tiettyä tuotetta joka on tavallaan perseestä, mutta mikäli tuotetta ei olisi olemassa ollenkaan ilman kyseistä lafkaa, on tilanne eri.
Jokin tovi sitten Levykauppa Äx ilmoitti että he teettävät vanhoista ja hieman tuoreemmistakin suomi-klassikoista kasettiversioita. Otsa hiessä suuntasin lafkan sivuille heti kun tästä kuulin, ja laitoin KASETTIMÄLLIN tilaukseen satasella. Setti sisälsi 10 valinnaista kasettia tuosta 30 julkaisun valikoimasta, ja näin kappalehinnaksi jäi 10€/kasetti. norm. 11,99€ (Nightwish 13,99€ koska tupla).
Setissä eniten kiinnostava tuote oli Mana Manan Totuus Palaa jota ei ole aiemmin julkaistu kuin vinyylinä. Kasetti oli erittäin tervetullut lisä kokoelmaan. Lisäksi mukaan lähti sellaisia nimiä kuten Children of Bodom, Danny, Kotiteollisuus, Leevi and the Leaving, Amorphis, Vesa-Matti Loiri, Turmion Kätilöt ja erittäin tyylikäs Nighwishin Human. :II: Nature. tuplakasetti joka paketoinnillaan toi mieleen vsanhat hyvä ajat ja Commodre 64:n. Ainoa ei niin tuttu hankinta oli Beast In Blackin From Hell With Love joka yllätti positiivisesti. Yhtye oli tuttu nimeltä ja jonkun keikan olen joskus sivukorvalla kuunnellut mutta nyt pääsin asiassa hieman syvemmälle, menee myös muut tekeleet hankintalistalle.
Amorphis julkaisi Facebook-sivuilla infon josta kävi ilmi että Queen of Time-kasetti on tulossa. Joku tästä ehti jo pahoittaa mielensä koska nykyään ei kuulema äänenlaadulla ole merkitystä ja vaadittiin Bly-Ray-Audio-julkaisu tuosta tekeleestä. Itselläni vinyyli on aina ykkönen, kasetti kakkonen ja kaikki muu sen jälkeen. Kyse ei ole pelkästään äänenlaadusta, vaan myös fiiliksestä mikä tulee äänitettä käsitellessä. Myös edullisempi hinta on arvostettava asia.
Mitä Äxän painoksiin tulee, on äänenlaatu mielestäni sitä mitä kasetilla kuuluukin. Oikeilla vehkeillä musiikki soi kuten kuuluukin, toki CD ja vinyyli tarjoavat useimmin laadukkaamman kokemuksen, mutta kuten sanoin, pelkästään tästä ei kaseteissa ole kyse. Lipposen Levy ja Kasetti on tehnyt laadukasta jälkeä, ainoa mistä voisin valittaa on kansikuvien lätkiminen neliönä kasetin kanteen. Toki mittasuhteet ovat hieman haastavat perinteiselle kansikuvalle, mutta osassa tekeleistä ongelma on ratkaistu rajaamalla kuva koko kannen kokoiseksi ilman täytevärejä. Tuota pientä satunnaista kauneusvirhettä huomioimatta oikein mallikas suoritus!
Jäämme odottelemaan uutta satsia ja infoja mitä sieltä on tulossa
P.S HIM-yhtyeen Venus Doom-albumia ei ole vielä näkynyt vinyylinä, eikä kasettiakaan taida olla kuin yksi painos mitä ei saa mistään. Tässä yksi loistava esimerkki jonka menekki on varmasti taattu. Tears on Tape olisi kanssa hyvä pistää nauhalle.
Lisää infoa kaseteista löytyy täältä!